Pari viikkoa koulua, sitte päättyy peruskoulu! Ei mulla näköjää muisti hyvin enää pelaa, ku en ikinä muista kirjottaa tänne.. Musta tuntuu, että oisin yksin ihan ku aika ois vaan ottanu loparit. Innostus on taas loppunu kaikkeen, ikävä kavereita ja sillee. Puheluihin ei vastata tai sitte vedetään luurit.. En tiedä oonko tehny jotain väärää ihmisille, että mulle oltais vihasia. Nojoo kyllähän mun päivät menee salilla ollessa ja lenkeillä käydessä, mutta ois kuitenki ihan piristävää nähdä kavereita. Mua ärsyttää se, että jos on parisuhteessa niin unohdetaan kaverit, miks ihmees? Ei kavereita kuulu jättää vaikka olis vittu suhteessa, kaverit on kuitenki niitä isoja tekijöitä elämäs. Mulle aina ennen paasattiin, että älä sitte juuli jätä kavereita ku oot suhtees, enkä mä tehny niin vaan mulle tehtiin.. Mun puhelin soi vaan sillo ku joku on jotain vailla ja sillonki porukka kysyy, että tuutko käymää kahvilla jos voisit vähän jeesata. En voi ymmärtää. Viikonloppusin kyllä nään niitä 'sydänkavereita' jotka jaksaa munkaa jutskailla ja viettää iltaa. Emmä nyt halua täälä mitenkää tuomita kavereita siitä, että ne ei kovin usein mua muista. Kyllähän mussaki on vikaa en mä sitä tarkota, mutta ku en jaksais aina soitella kaikille ja pyytää vaikka käymää kahvil. Oon nyt tajunnu sen, että jos kaverit mua haluaa nähdä niin kai ne nyt ottaa muhun sitte yhteyttä. Koulussa kyl niitä kavereita näkee ja sitte ku niillä on aikaa, en vaan oikeen jaksa ymmärtää. Juttukaveri olis aina kova sana ja sellasta mä taidan tällähetkellä tarvita ja paljon. Sillo kun mulla meni poikki sen pojan kanssa niin tuntuu vaan päivä päivältä raskaammalta kun tajuaa, että ei oikeesti oo ketään vierellä joka osais piristää ja olla tukena. Yritän ja yritän päästä vanhoista asioista eroon, mutta tää meidän 'ero' oli mulle ihan liian kova pala ja se sattuu edelleenki.. Ei oikeen tiedä mitä pitäis tehdä vai pitäiskö vaan olla ja ajatella rauhassa.. Enpä tiedä, ei pää pelaa taaskaan. Liikaa mietittäviä asioita, liikaa paineita ja liikaa kysymyksiä joihin en saa vastauksia. Piristykseks voisin lähtee lenkille koissun kans, jospa saisin vähäsen mietittyä juttuja ja saisin itteni vähän pirteemmäks :) Muuta mulla ei taidakkaan olla, joten huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti